top of page
  • gusanosdelamemoria

Ihyowilistli tlen kipanotok nawatlahtol nikan ich altepetl Astacinga

Updated: Nov 4, 2021

Jorge Sotero Tzompaxtle Tecpile*

Fotografía: Autor

Tlahtolnechikolli: Altepetl Astacinga inantlahtol yeh nawatl, ika inin altepetlahtol timotlapowia, tikixmati semanawak, timowetzketia, timoyolkohkowa, timopaktia, titlakuika, timomachtia, titlaneltoka, titlaixmati iwan tikimihtowa tempowalmeh. Axkan tonawatlahtol kipanotok se owihkayotl, tokniwan tlen ok chokomeh, takomeh kikahtiwitzeh iwan mochihtok tlahtolpatlalistli. Inin tlahtolpatlalistli iwan tlahtolkawalistli opehki kampa oahsikoh kaltlamachtil iwan tlamachtihkeh kana ipan xiwitl 1960, okihtoh weyi tekiwa ma momachtikan piltonmeh iwan tlamachtihkeh okinmachtiaya ika kaxtillantlahtol, amo ika tonawatlahtol, okimiliaya piltonmeh ich kaltlamachtil amo tlapowaskeh ika nawatlahtol san kualtis motlapowiskeh iwan kitlapowiskeh tlamachti ika kaxtillantlahtol. Nikan amo okatka miak tekipanolistli, ikinon tokniwan kipia tlen oyahya tekipanotiweh wehka, ompa amo nawatlahpowa pinomeh, tokniwan kipia tlen okitzikohtiahkeh kaxtillantlahtol, miak otlahyowihkeh iwan okintlalchipachowaya, miakteh tokniwan satepa yehwan okimiliaya tlamachtihkeh piltonmeh ma kinmachtikan, ma kaxtiltlapowakan iwan ihkoni amo tlahyowiskeh kemeh yehwan miak okintlayowiltihkeh. Axkan miakteh chokomeh, takomeh iwan tlakameh kampa tekipanotiweh itech wehweyi altepemeh, oksekimeh momachtitiweh, kampa ahsikiweh nikan itech toaltepen, inkonewan iwan nochtin ichanekawan pewa kintlapowia ika kaxtillantlahtol noso español; pewa kintlapowia, kinotza inpiltonwan tlen tzitzinteh ika kaxtillantlahtol, ok sekimeh tokniwan achto kimittitia inpilwan ma motlahtolmachtikan ika kaxtillantlahtol iwan satepa kimittitia ma tlapowakan ika nawatlahtol, oksekimeh tokniwan inpilwan noso nochtin inchanekawan nochipa kintlapowia ika kaxtillantlahtol, ika nawatlahtol kintlapowia san yehwan kohkolmeh, sismeh, innantzin iwan intahtzin tla amo tlapowa kaxtillantlahtol.

Tlahtolyekanki: nawaohwikayotl, tlahtolkawilistli, tlahtolpatlalistli, momachtilistli


Pewalistli

Nikan nontlakuilos tlen ihyowilistli kipanotokeh masewaltlahtolmeh tlen onkati ipan totlaltikpak, nowian kanin onkati masewaltlapowalmeh kipia ihyowilistli. Nikan ich toamericahtlalpan onkati miakteh masewaltlahtolmeh, kampa ahsikoh kaxtiltekameh, portuguestekameh, inglestekameh iwan oksekimeh yaotlakameh ipan 1521 iwan tlen satepa oahsikoh, yopopolikeh kana tlahko masewaltlahtolmeh tlen powi ich inin continente americano, kemeh itech paiskonemeh tlen kate kanin axkan kintokayotia caribe sa kana keskimeh altemayomeh tlapowa imasewaltlahtol, nahko miktlampa kanin axkan itokayohkan gringohtlalpan iwan Canadá tlalpan1 okachi aymoh miakteh masewaltlahtolmeh yoltokeh.

Mexikotlalpan noihki yopopolikeh miakteh altepetlahtolmeh, maski kihtowa weyi tekiwa kipia tlanawatilchiwalmeh kampa kinpalewia altepetlahtolmeh inon amo nochi nelli, wehweyi tekiwahkameh tlen okinawatiaya tomexikohtlalli nochtin okihtowaya noso kihtowa: nochtin tlen chanchiwa ipan Mexikoh tlalli ma tlapowakan kaxtillatlahtol, axkan kihtowa itech weyi amatlanawatilli Mexikoh kipia panotok eyipoalli altepetlahtolmeh iwan nochtin san se inpatin noso nochtin lenguas nacionales, ipan weyi amatlanawatilli ihkoni kihtohtok iwan kampa mochiwa tekiwakayotl itech altepemeh ompa motta iwan se kitta amo nelli mochiwa tlen machiotok itech weyi amatlanawatilli. (Constitucion politica de los estados unidos mexicanos, 2021)

Nikan itech sierra Tzonkolikan kanin titlapowa nawatlahtol iwan tikitta miak popolitiwitz tonawatlahtol, nochi tekiwakayekanki kanin tlanawatia weyi tekiwa, kemeh: kaltlamachtiltlayekanka, kaltlanawatilyekanka noso juzgado, kaltlapahtiloyan iwan tekiwakapakonemeh ompa motlapowia ika kaxtillantlahtol, nawatlahtol kinehneki nepa tlatentli, nepa kalla ompa kanin motta nawatlahtol amo kimaka miak ipatin nochipa kitlalchipachowa.

Ich nikan noaltepen Astacinga maski oktinochtin noso oktimiakteh titlapowa nawatlahtol, axkan miak chokomeh takomeh, tlen momachtia iwan tlen yawi tekipanotiweh Mexikoh, Monterrey, Guadalajara, Querétaro, Tijuana, Chihuahua iwan Norteaméricah Inonki sekimeh aymoh kineki tlapowaskeh nawatlahtol, nonihki ipilwan aymoh kintlapowia ika nawatlahtol, sa tikinkakis kinotza ika kaxtillantlahtol, sekimeh chokomeh iwan takomeh maski tikinnakilis ika nawatlahtol yehwan mitznankiliskeh ika kaxtillantlahtol.

Ikinon nikitowa tokniwan yopehkeh kikahtiweh tonawatlahtol iwan inkonewan noso inpilwan aymoh kintlapowia ika nawatlahtol, miak chokomeh, takomeh iwan piltonmeh pewa mopinawa tlapowaskeh ika totlahtol. Moneki pewas se kichiwas miak tlamantli ipampa tokniwan ma kittakan inawatlahtol kema miak ipatin.


Kipia tlen se kinnehnekis redes socialismeh ipampa tonawatlahtol ma xihxini iwan ma ahsiti wehka, ika inin chiwalistli moneki tiktlaniskeh ome tlamantli: a) masewalmeh ma se kinyolewa, ma se kinyolchikawa iwan ma kihtakan innawatlahtol miak ipatin kemeh [1]oksekimeh altepetlahtolmeh tlen tlapowa wehweyi altepemeh tlen kipia miak tomin iwan chikawak intoltekayoh, b) tekiwahkeh, tlixmatkeh iwan nochtin pinomeh ma se kinyolyemani, ma se kinkuakexani ipampa ma kitlakittakan tonawatlahtol iwan aymoh ma kitlalchipachokan tonawatlahtol iwan totoltekayoh.

Tlen kipanotok tonawatlahtol ich altepetl Astacinga

Ixkopinkayotl (tlalpanixkopinkayotl Astacinga)

Tlen altepetlahtolmeh powi nikan ipan totlaltikpak, tlen kimillia masewaltlahtolmeh noso lenguas indígenas yowehka opehki pohpolitiwitzeh iwan okachi mochikatiwitzeh tlen altepetlahtolmeh tlen powi ich altepemeh tlen okachi tekiwachikawakeh iwan tominchikawakeh, inonkeh altepemeh topan tlanawatia iwan topan tlaksatokeh, tlen kintokayotia wehweyi altepemeh tlen powi ich semipan tlaltikpak. Inonkeh wehweyi altepemeh kineki intlahtolwan ma yetokan chikawakeh iwan se ma kimilkawa tomasewaltlahtolwan.


Axkan tikitta tlen altepetlahtolmeh okachi wehweyi iwan okachi chikawakeh yehwan tlen powi ich altepekolonialmeh, tlen powi newehka Europahkan iwan nahko miktlampa Norteaméricah iwan tlen powi okachi nepa wehka kanin itokayohkan Asiahkan, ininkeh altepetlahtolmeh: inglestlahtolli, chinotlahtolli, kaxtillantlahtolli, fransestlahtolli, portuguestlahtolli, alemantlahtolli, rusohtlahtolli, japonestlahtolli iwan oksekimeh, nochi ininkeh altepekolonialmeh iwan yehwan amo kinpaktia oksekimeh altepetlahtoltzitzinti ma yoltokan, kihtowa inon altepetlahtolmeh tlatzatzakuiliah iwan ikinon se altepetl amo kualti moskaltia iwan amo mowitilia.


Kemeh kihtowa inin tlixma Aníbal Quijano kenin otechittaya iwan techitta colonizadores: semipan otechixtekilihkeh iwan otechkuilihkeh tlen tehwan totoltekayoh iwan toixtlamachilis tlen okihtahkeh kualli iwan kinpalewis ipampa ma moskalti intomin iwan itekichikawalis tlen powi Europahkan. Omipan: okinpachiliaya miak iwan tlahtlamantli okintekipanoltiaya kemeh yehwan okinpaktiaya iwan kenin okachi kualli okintekipanowaya kaxtiltekameh, tlen okichi kaxtiltekatl nochi okinehnek kenin okachi kualli tekipanowa, tlayehyekowa iwan tlaneltoka masewal, iwan kaxtiltekameh nochi omotlaxkatihkeh. (Quijano, 2014, pág. 12)


Inon amo nelli, tlen kineki inon altepekolonialmeh san yehwan tlanawatisnekeh, san yehwan kineki motlaxkatiskeh tlen kipia oksekimeh altepemeh kemeh petróleo, teokuitlatl, atl iwan okseki miak tlamantli tlen onka ipan totlaltikpak, san yehwan kineki ma mokaki iwan ma kimawisoihtakan intlahtol iwan intoltekayowan. Kemeh kampa opehki kolonialismoh ipan 1521 nikan totlalpan Amerikah, kolonialistahmeh okimoaxkatihkeh tlalli, teokuitlatl, petróleo iwan nochi tlen ipatin iwan okintlalchipachohkeh tomasewaltlahtolwan iwan totoltekayowan.


Ininkeh altepekolonialmeh kineki san yehwan intlahtol ma yolitoh iwan ma chikawato, amo kineki oksekimeh altepetlahtolmeh ma chikawatokan, kineki ma se kichiwa tlen yehwan intlanawatil, ma se kintlakowih, ma se kintekipanoh, ma se kinwelkakeh iwan ma se kimoaxkati intlayehyekol. Nochi weyi altepetl tlen kipia miak tomin iwan okachi chikawak itlanawatil inpan panowa oksekimeh altepetzitzinteh inon amo san axkan ihkoni tlamochiwa, yowehka ihkoni tlamochihtiwitz iwan tla se altepetzikitztzin amo tlawelkakis kichiwiliah yaoyotl ipan tlahtlaksa, kimiktiah tokniwan iwan kitlalilia inkolonialtlanawatil.

Nochipa tonal iwan nochipa xiwitl miki se masewaltlahtol ipan totlaltikpak iwan inonki tokniwan pewa tlapowa altepetlahtol tlen okachi chikawak, miak altepetlahtolmeh nepa Afrikahpan, Asiahkan, Oceaniahkan iwan nikan ich tokontinenteh Americanoh pohpolitiwitzeh masewaltlahtolmeh. Ich weyi altepetl Europahkan noihki pohpolitiwitzeh tlen altepetlahtolmeh okachi tzitzinteh (Zajícová y Lenka, 2017).


Kihtowa tlen tlixmatkeh tla wehweyi altepemeh tlen onkati nikan ipan totlaltikpak tla amo itla kichiwaskeh wehweyi tekiwahkeh kualtis popoliwiskeh kana tlahko masewaltlahtolmeh tlen onkati nikan ipan totlaltikpak. Kitowa tlixmatki miakti masewaltlahtolmeh popoliweh, tekiwahkeh amo kichiwa itla ipampa ma kinpolewikan, inonki tekiwahki ipan tlahtowa san yehwan tlen kintokayotia idiomas oficiales, tlen conquistador itlahtol.

Kemeh nikan Mexikoh tlalli tlen axkan kipia tekiwakayotl maski sekimeh tekiwahkeh kihtowa itlayehyekol opochtlayehyekol iwan nonihki amo miak itla kichiwa ipampa ma mochikawakan altepetlahtolmeh, tlen kichiwa tekiwakeh tepitzin kitlalia tomintzin ipampa ma motta itla kichihtok iwan kinkawilia ma kichiwa tekitl yeh INAH (instituto nacional de antropología e historia), maski weyi tekiwa amo mokalakia iwan inon amo nelli. Maski masewalaltepemeh monechikowa nochi programa tlen kichiwa tlapowa ika kaxtillantlahtol iwan amo tlapowa ika masewaltlapowalmeh. (Ruber, Mario, 2020).


Kitowa Organización de las Naciones Unidas (ONU) iwan banco mundial, kana 95% kualtis popoliwiskeh altepetlapowalmeh iwan miakteh yehwan masewaltlapowalmeh. Onkati 6700 altepetlahtolmeh iwan masewalmeh tikate 6% ich nochtin tokniwan ipan tlaltikpak iwan inonki masewalmeh tlapowa 4000 mil masewaltlahtolmeh. Seki tlamatkitlatomachiwalmeh kitowa kampa tahsiskeh ipan xiwitl 2100 tlahko inonki masewaltlahtolmeh popoliwiskeh noso mikiskeh, iwan ich inon toltekayomikilistli miki: insemanawaktlachialis, intlahtol, intlahkual, intlachiwalis iwan tlen nochi tlen kipia intoltekayoh. (https://www.bancomundial.org/es/news/infographic/2019/02/22/lenguas-indigenas-legado-en-extincion, 2019)


Kihtowa sekimeh tlatemolistemohkeh amo nochi nelli tlen kitenewa ONU iwan banco mundial, miakteh inonkeh instituciones kichiwa ipampa ihkoni ma popoliwikan masewaltlahtolmeh, kemeh panotok itech nepa eurozona. Sekimeh eurodiputados ipan tlahtowa altepemeh tlen kipia miak tomin iwan inon unión europea kineki moxihxinis iwan inonkeh diputados kihtowa iponpotika miakteh altepetlahtolmeh onkati iwan okachi kualli san se altepetlahtol mayeto, kemeh kipia san se tomin tlen itokan euro. (Mosonyi, 2012)


Tlen kinpopolowa iwan kinmiktih toltekayomeh iwan masewaltlapowalmeh tlen onkati ipan totlaltikpak yehwan altepemeh kolonialistahmeh kimoaxkati intlalwan masewalmeh, kineki ma kilkawakan nochi intoltekayoh iwan intlahtolwan, kemeh ich tokontinenteh Americanoh nochtin tlen wehweyi altepemeh tlapowa san ye kaxtillantlahtolli, portuguestlahtolli, inglestlahtolli iwan fransestlahtolli ininki altepetlahtolmeh yehwan kintlalia tlayakapan iwan masewaltlahtolmeh amo kimipanitta. San sekimeh wehweyi altepemeh kimipanitta iwan okinmakaki yektlachialistli ipan inamoxtlanawatilmeh. Sekimeh wehweyi altepemeh tlen powi Amerikah kinmaka yektlachialistli ipan inamoxtlanawatilmeh, inonki weyi altepemeh tlen kimipanitta masewaltlapowalmeh kahki tlayakapan yeh weyi altepetl: Bolivia, Perú, Ecuador, Guatemala, México ompa kanin se kitta amo nochtin wehweyi altepemeh kintlakitta tomasewaltlahtolwan

Tlen wehweyi altepemeh intekiwakawan tlen amo wel kualli kintlakitta tomasewaltlahtolwan kahki kemeh: Argentina Chile, Colombia, Venezuela, Estados Unidos de Norteamérica, Honduras, oksekimeh wehweyi altepemeh san kitowa ich amoxtli iwan amo nelli kinpalewia masewaltlahtolmeh.


Nikan ich toMexiko tlalli, axkan tomasewaltlahtolwan pohpolitiwitzeh, yewehkawitl masewaltlahtolmeh miktiwitzeh yeh itlahtlakual weyi tekiwa, amo san axkan, yowehka kineki ma popoliwikan tomasewaltlahtolwan, yehwan tekiwahkeh iwan pinomeh kihtowa. Kemeh ipan época de la reforma, weyi tekiwa Benito Juárez iwan itekiwaikniwan noso iliberalikniwan kemeh Ignacio Manuel Altamirano iwan oksekimeh okihtowaya, masewaltlahtolmeh kitzakuilia iskaltilistli noso weyitilistli iwan ikinon toweyi altepetl Mexikoh amo kualti moskaltia iwan nochtin wehweyi tekiwahki tlen panotiwitzeh kitowa ma yeto san se altepetlahtolli iwan ye kaxtillantlahtolli noso español.


Ixkopinkayotl (xochitlalilistli itech altepetl Astacinga).

Niman kampa omochih yaoyotl revolución mexicana, tlen otlahtlankeh ich revolución okitlalihkeh se yankuik tlanawatil kanin okihtohkeh toMexiko tlalli ma kipia san se altepetlahtolli iwan ma mochiwa san se raza cósmica, inin raza okachi chikawak yetos iwan ipampa ihkoni toMexiko tlalli kipia tlen kikawas imasewaltlahtolwan, tlen achto toltekayomeh iwan ma yeto san se toltekayotl iwan san se altepetlahtolli. Tlen tlayehyekoh ihkoni okihtowaya itokan José Vasconcelos iwan oksekimeh itlixmaikniwan

Noihki ihkoni otlayehyekowaya José López Portillo tlen satepa oyahki weyi tekiwa ich toMexiko tlalli, yeh okihtowaya, masewaltlahtolmeh iwan masewaltoltekayomeh kipia tlen ma se kinkatewa, ma se kimilkawa, iwan ma se motlahtolkuepa ika kaxtillantlahtol iwan nochi se ma kikawa tlen totoltekayoh, inin weyi tekiwa okihtowaya inon miak tech tzatzakuilih iwan ikinon toMexiko amo kisa tlayakapan.

Nikan kahki tlen okihto José López Portillo: “tlayehyekoh masewal amo tlayekyehyekowa, ikinon okichiwiliaya kemeh teopixki iwan tlamatki… masewaltlapowalmeh san tlalwis nehnelitohkeh kemeh seki temeh noso kemeh inteowan, ome tzontli kimpia iwan miak monehnelowa, amo kualli motenkakeh intlahtol iwan amo ahsitokeh. Ipa itlayehyekoltlakillo amo ahsitok iwan okseki miak tlamantli tlahtlapowa: ok panos miak kawitl ipampa mikis intlayehyekolli iwan ma kilkawakan tlen yehwan kineltoka iwan kiyehyekowa; ihkoni kualtis yankuikeh altepetlahtolmeh kikalakis itech intzonteko; ihkoni intlachialis tliliwik iwan ma kahsikamatikan amo kualli tlen yehwan intoltekayoh iwan ma kilkawakan kemeh itla tlen amo kualli” (Samano, 2007, pág. 211).


Nikan motta kenin tlayehyekowa iwan tlen kineltoka tlen kipia tekitlayekanalistli, maski inin weyi tekiwa opanok ipan xiwitl (1976-1982) inon kihtosneki tlen oksekimeh satepa otekiwahchihkeh ihkoni tlayehyekowa. Kihtosneki nochtin tlen wehweyi motekiwatlalia kiwalika inon tlachialistli iwan inon nemichiwalistli, tlen achto iwan tlen satepa otekiwachihkeh inon ohtli kiwalika ipan masewalyotl, inon tekiwakeh nochipa kiyehyekowa: masewal ma mokuapatla iwan ma kipatla itlayehyekol iwan ma kitziko kaxtillantlahtol.



Tlahtolpatlalistli iwan tlatolkawilistli tlen panotok ich altepetl Astacinga


Ixkopinkayotl (tlachihchiwa iwan kinnotza itech mikkailwitl)

Nikan ich noaltepen Astacinga kema tonawatlahtol kipanotok owihkayotl, tlen telpochmeh, ichpochmeh noso takomeh, chokomeh iwan piltonmeh kema kipatlatiwitzeh iwan kilkatiweh intlahtol iwan nochi tlen ich powi totoltekayoh, ikinon nikitta iwan ihkoni nikkaki. Inonki chokomeh iwan takomeh tlen kipia kana sempoalli iwan sempoalli iwan mahtlaktli xiwitl, yewehkawatika opehki kintlapowia inpiltonwan ika kaxtillantlahtol.

Noihki sekimeh tokniwan kihtowa: “tehwan aymoh ahsitok nawatlahtol titlapowa, titlapowa sa tlahko ika totlahtol iwan oktlahko ika kaxtillantlahtol, sa tiknehnelowa totlahtol iwan xamo ikinon popoliwi totlahtol”. Seki siwameh iwan tlakameh kihtowa: “tlen kualli otlapowaya totlahtol yehwan kohkolmeh iwan sismeh, tehwan aymoh kualli titlapowa, sa wehweka inon aymoh nawatl tlen tehwan ika timotlapowia iwan español noihki amo kualli titlapowa, sa titlanehnelowa”. (Flores, Farfan Jose Antonio, 1999).


Sekimeh kihtowa kintlapowia ika kaxtillantlahtol inkonewan noso inpilwan ipampa yaski kaltlamachtiloyan kualtis inwan motlapowiskeh intlamachtikawan, kitowa sekimeh tlamachtihkeh amo tlapowa ika nawatlahtol. Inon kema miakteh tlamachtihkeh ahsikiweh nikan ich toaltepen amo tlapowa nawatlahtol, san tlapowa ika kaxtillantlahtol, noihki kihtowa yaski niman secundaria, bachillerato iwan universidad noso tecnológicos ompa amo tlapowa nawatl, maski momachtihkeh iwan sekimeh tlamachtihkeh kema tlapowa nawatlahtol ipampa amo motlapowia ika tonawatlahtol.

Noihki inonkeh chokomeh iwan takomeh tlen yakin omonamiktihkeh kitowa: totlahtol piltontli kitzikos nepa ipan ohtli, kanin mawiltia inwan inkoneikniwan, yehwan kitta kema kitzikos nawatlahtol ipilton kampa motlapowis iwan oksekimeh piltonmeh. Ininkeh chokomeh iwan takomeh kipia miak yolchikawalistli itech ipilton kitzikos nawatl nepa ipan ohtli, neh nikihtowa iwan nikyehyekowa kualtis amo ihkoni mochiwas; piltontli kualtis kihtos neh amo niktzikos nawatl noso amo nechpaktia iwan ompa pewa popolitiwitz tonawatlahtol.


Nikitta sekimeh piltontzitzinteh amo kineki tlapowaskeh ika nawatlahtol iwan kihtowa inantzin “inin piltontzintli amo kineki tlapowas ika nawatlahtol, anmati tleka amo kipaktia, maski xiknotza amo tlahtowa ika totlahtol iwan tlen kichiwa mitznankilis ika kaxtillantlahtol”. Ompa kanin neh nikitowa tla piltonmeh achto kimittitia ma tlapowakan ika kaxtillantlahtol, sekimeh piltonmeh aymoh kinekiskeh tlapowaskeh ika totlahtol. Piltontzintli kitta itlamachti kintlapowia ika esp[5][6]ol iwan oksekimeh ipiltonikniwan tlapowa nochi ika kaxtillantlahtol ikinon yeh amo kineki tlapowas ika nawatlahtol iwan mopinawa.


Nikitta tla chokomeh2 iwan takomeh3 tla inantlahtol kichiwaskeh ye kaxtillantlahtol iwan nawatlahtol ye ohpa noso omipan tlahtol, nawatlahtol kema panos omipan tlahtol iwan amo san ohpa tlahtol iwan kualtis satepa popolitias. Toaltepen okachi moskaltihtiw iwan satepa mochiwas kemeh se tollankonetl noso siodadkonetl. Tla moskaltis toaltepen, inon amo kihtosneki amo kualli, tlen amo kualli tla tokniwan kitlaliskeh noso okachi tlapowaskeh okachi ika kaxtillantlahtol iwan nawatlahtol motzikitztzinilitias, kemeh ihkoni yomochih altepetl noso municipio Zongolica centro ompa miakteh tokniwan aymoh tlapowa nawatlahtol, tlen nawatlahpowa san yehwan ialtepemayowan iwan oksekimeh altepemeh ihkoni mochihtokeh.

Oksekimeh aymoh kineki kintlapowiskeh inpilwan ika nawatlahtol, ininkeh yehwan mopinawa, kema kikaki iwan tlapowa ika nawatl iwan kintlapowia intahwan, innanwan iwan oksekimeh inchanekawan ika nawatlahtol, iwan inpilwan kinnotza iwan kintlapowia ika kaxtillantlahtol. Niman se kinkaki nonihkeh sekimeh kohkolmeh iwan sismeh kintlapowia imixwiwan ika kaxtillantlahtol.


Ihkoni nikinkaki sekimeh tenanmeh4[7] iwan tlakameh kintlapowia inpilwan noso imixwiwan ika kaxtillantlahtol iwan teh mitztlahpaloskeh noso mitztlahpowiskeh ika nawatlahtol, nikitta kipia tekipacholistli ipampa inpiltonwan ma tlapowakan ika kaxtillantlahtol. Kitowa tahmeh iwan nanmeh inpilwan amo ma tlayowikan kemeh yehwan otlayowihkeh, ihkoni nikinkaki motlapowia ich inkalihtik iwan tla ika ahsitin tahmeh iwan nanmeh pewas mitztlapowiskeh ika nawatlahtol. Kemeh kitowa siwatzintli Paula: “neh kampa oniah onitikipanotoh México amitla onikmati nitlapowas ika kaxtillantlahtol, okse tenan tlen yokimatia tlapowas kaxtillantlahtol onechiliaya tlen nikchiwas ich tekalihtik iwan yolik oniktzikotia kenin nitlanankilis ika kaxtillantlahtol”

Tlen chokomeh iwan takomeh omomachtihkeh noso momachtihtokeh universidad iwan monahna noso monamiktia iwan satepan kinwalpia inkonewan kitlapowia ika kaxtillantlahtol, sekimeh tlen tlamachtihkeh ihkoni se kinkaki nochipa kinnotokeh noso kintlapowia inpilwan ika kaxtillantlahtol iwan ompa oksekimeh tokniwan kintzikolia tlamachtihkeh kenin motlapowia.

Kemeh axkan miakteh telpochmeh iwan ichpochmeh tlen tekipanowa ich wehweyi altepemeh noso siodadmeh tlahko tlapowa ika kaxtillantlahtol, kampa ahsikiweh nikan ich toaltepen mitznotzaskeh ika kaxtillantlahtol, maski tikinnotzas ika nawatlahtol yehwan mitznankiliskeh ika kaxtillantlahtol iwan kana ipan se mestli pewa okseki tlahtlapowa ika nawatlahtol, nikitta kampa walehko kema mopinawa iwan kinkuapatla, kimixpatla iwan kinkuaxapowia toltekayotl tlen okachi chikawak, tlen kitokayotia Mexikoh toltekayotl noso cultura nacional iwan ikinon ihkoni tlapotiwitzeh ika kaxtillantlahtol.


Kemeh achto tlakpak onikihto nikan opehki okachi tlapowa kaxtillantlahtol kampa opehki migración noso yawi tekipanotiweh tokniwan itech wehweyi altepemeh tlen powi nikan tomexiko tlalli iwan satepa opehki yawi tokniwan tekipanotiweh ompa gringohtlalpan iwan opehki kiwalika okse toltekayotl iwan okse altepetlahtol. Ika migración tokniwan okachi kitlani tomintzin iwan kampa yawi gringohtlalpan okachi miak kitlani iwan ikinon tomintzin kinnekuitlawia ichanekawan iwan mokalchiwilia, tlen amo yompa tlen panotok opehki kiwalika tlachialistli, toltekayotl iwan okse altepetlahtol tlen ompa okitzikoto. (Cordoba Plaza, 2012)

Miakteh tlakameh5[8], siwameh, chokomeh iwan takomeh tlen yawi tekipanotiweh ahsikiweh tlapotiwitzeh ika kaxtillantlahtol iwan tlen yawi gringohtlalpan san sekimeh tokniwan tlahtlapowa ika inglestlahtol, ininki tlen kitzikowa inglestlahtol amo ihkoni kintlapowia inpilwan iwan okachi tlapowa ika kaxtillantlahtol, tlen kema okachi kipatla ye intlahkual, intlahken iwan miakteh aymoh kineki tekipanoskeh itech miltokalistli.


Nikyehyekowa tla oksekimeh chokomeh iwan takomeh ihkoni kiwalchiwaskeh kema kualtis popoliwis tonawatlahtol, tlen itech se altepemayotl kanin kipia sempoalli chanekahmeh iwan kaxtolli ma tlapowakan ika kaxtillantlahtol iwan sa kana makuilli chanekahmeh ma tlapowakan ika nawatl, ihkuakoni kema walpopoliwis tonawatlahtol iwan ihkoni tlawalmochiwas ipan kana mahtlaktli iwan sempoalli xiwitl.

Ihkinon moneki ma se ma kinmachteh iwan ma se kimittiti ma tlapowakan konemeh ich tokalihtik iwan ich kaltlamachtiloyan, tla itech tokalihtik se kintlapowis iwan se kinmachtis tleka se xochitlalli, tleka se kichiwa mikilwitl, tleka se miltoka, tlen ipatin kipia tleoltzintli ich tonemilis noso tleka miak ipatin ma se miltoka, ihkoni piltonmeh kampa walmoskaltiskeh kipanittaskeh tlen tehwan powi itech totoltekayoh.

Kampa opehki tokniwan kichiwa tlahtolpatlalistli iwan tlahtolilkawalistli amo kipatla san yeh tlahtol, pewa nochi mopatla mochiwalmasewalyotl, kemeh: tlaneltokalistli, tlayehyekolistli, tlakentli, tlakualistli, tekipanolistli iwan masewaltekiwahyotl. Kemeh tlaneltokilistli, kampa opehki kalaki oksekimeh tlaneltokilmeh tlen kintoyotia teopan kristiannoteh noso evangélicos iwan oksekimeh tlaneltokilmeh.

Ich teopan katolikos nonihki mopatla akinmeh tlanawatia, achto otlayekanaya kampa okichiwaya mortomohkan noso mayordomiah yehwan tlakameh tlen yochihchikawakeh iwan tlen yomonamiktihkeh iwan axkan tlayekana yehwan tenanmeh iwan tlakameh iwan siwameh noso chokomeh iwan takomeh tlen inselti. Inin mopatlalistli tlen panotok ipampa miakteh tlakameh yawi tekipanotiweh gringohtlalpan iwan ihkinon siwatl noso tenanmeh yehwan tlayakapan motlalihtokeh. (Rodriguez, 2017).


Ich kaltlamachtiloyan moneki piltontzintli kampa kalaki itech preescolar ompa ma kintlapowikan ika nawatlahtol iwan ihkoni kaltlamachtiloyan ma kichikawilli intlahtol piltonmeh. Nikan kaltlamachtiloyan kipia tlen kipatlas iprogramah tlen kiwalika axkan, tlamo kipatlas kenin tlamachtia tlamachtihkeh, nawatlahtol iwan totoltekayoh okachi niman popoliwis.

Kaltlamachtiloyan kipia tlen kipatlas iprogramah amo san itech prescolar noihki itech primaria, secundaria, preparatoria iwan universidad, ihkoni kema tikitoskeh kema kipolewihtokeh tonawatlahtol, tlamo ihkoni kichiwas kaltlamachtiloyan iwan weyi tekiwa intlanawatilchiwalis ika nawatlahtol iwan totoltekayoh mokawas sa tehtepitzin itech cultura nacional iwan satepa kema aymoh itla mokawas tlen achto okatka, kemeh omochihkeh sekimeh altepemeh kemeh: Atzacan, la Perla iwan oksekimeh altepemeh tlen kate ikxitla istaktepetl pico de Orizaba ininkeh altepemeh achto otlapowaya nawatlahtol.


Itech inin tekitl moneki se mopolewis inwan tokniwan iwan tlatemolistemo, amo san yeh tlatemolistemo kiyehyekos kenin kinekis kichikawaltis tonawatlahtol, miakteh tokniwan kema kimattokeh totlahtol aymoh kipia chikawalistli kemeh achto iwan sekimeh kihtowa aymoh kualli se tlapowa iwan chokomeh iwan takomeh okachi miak kinehnelowa totlahtol iwan oksekimeh aymoh kineki tlapowaskeh ika tonawatlahtol, ininki chokomeh iwan takomeh okachi kintlapowia ika kaxtillantlahtol inpiltonwan.

Tla tikneki se kichikawaltis tonawatlahtol, moneki se tekipanos san sehkan inwan tokniwan: tlatemolistemohkeh iwan tokniwan, tla nitekipanos san neh noixkoyan amo kualli kisas tekitl iwan amo miak nikpalewis tonawatlahtol, tla noihki tekipanoskeh sehkan tokniwan noso san yehwan nonihki amo kualli yetos tlapolewilistli. Itech inin tekitl moneki se mopolewis iwan amo nikchiwas san tlen neh nechpaktia, miakteh tokniwan kimattokeh kenin kahki iwan tlen kipolowa iwan kenin se kipalewis tonawatlahtol, yehwan kineki san tepitzin se kinpalewis. (Flores, 2011).



Tlamilistli

Kenin se kipalewis iwan kichikawaltis tonawatlahtol iwan nochi totoltekayoh, kemeh achto onikihto kampa itla mopatla itech masewaltlachiwalyotl nochi tlen tlachiwalyotl kualtis kokolisohwas noso mochikawas iwan to masewalchiwalyotl omokokolti iwan pewa kokolisohwa, nikan se kittas kenin se kipahtis, se kichikawaltis tlen okmochikahtok, nikitta maski tokniwan yawi wehka tekipanotiweh miakteh walehko tlapotiwitzeh ika inantlahtol iwan san sekimeh pewa tlapowa iwan kinnotza ichanekawan ika kaxtillantlahtol.

Tlen tokniwan onikintlahtlani kenin se kichiwas iwan miakteh okihtohkeh ma kualli se kinmachti yehwan piltonmeh noso konemeh, kihtowa piltonmeh yakin moskaltihtokeh iwan tlamo se kimachtis kema okachi kualtis popolitias tonawatlahtol. Nonihkeh tokniwan kihtowa ma se kintlahtlani miak tlen kimati kohkolmeh iwan sismeh, yehwan miak tlixmati iwan ma techtlapowikan noso ma techmachtikan ipampa inon tlixmatilistli amo ma popoliweh iwan miak ipatin.


Nikitta okmiakteh tokniwan kema kipia tekipacholistli ipampa ma se kiskalti, ma se kichikawilli tonawatlahtol, piltontzitzinteh tlen inantlahtol nawatlahtol nonihki kihtowa ma kinmachtikan tlamachtihkeh ika nawatlahtol iwan ihkoni okachi kahsikamatiskeh tlen kimittia iwan okihtohkeh amo nochi kahsikamateh kampa kinmachtia ika kaxtillantlahtol.

Tlamachtihkeh kihtowa amo kipia kuahkualih amoxmeh, noso amoxtonmeh iwan amo onkati miakteh amoxmeh tlen okachi kualtis ika mopolewiskeh, nikan kanin se kihtas kenin se kinchiwas amoxmeh tlen ika kualtis tlamachtiskeh tlamachtihkeh. Nonihki nikitta iwan ihkoni kihtowa tlamachtihkeh tlen primaria tekipanowa, nawatlahtol amo kipia miakteh métodos tlen okachi kualtis ika mopolewiskeh.

Noihki moneki nawatlahtol ma moteittiti itech secundaria, preparatoria bachillerato, universidad iwan tecnológicos tlen onkati nikan itech sierra Tzonkolikan, nonihki tlen tlamachtihkeh tlen tekipanowa nikan itech primarias kipia tlen kimatiskeh nawatlahtol ipampa ihkoni kahsikamatis: tlen kihtowa, tlen kiyehyekowa iwan tlen ihyowilistli kipia momachtikonetl noso tlen owihkayotl kipia itech ikallitik.

Itech secundaria, preparatoria, universidad iwan tecnológicos kipia tlen kipiaskeh se tlamachti tlen kimatis nawatlahtol iwan inin tlamachti kipia tlen kitemakas se materia, nawatlahtol motemakas ika niveles kemeh inglestlahtol noso kemeh kaxtillantlahtol. Itech secundaria, preparatoria iwan universidad axkan kiwika san yeh inglestlahtol iwan español yikimattokeh iwan satepa kipia tlen kiwikaskeh nawatlahtol.


Tla ihkoni mochiwas tonawatlahtol pewas kiwaltlakittaskeh amo san ye tlamachtihkeh, nonihki pinomeh iwan tekiwahkeh, tokniwan kittaskeh iwan kiyehyekoskeh inawatlahtol kema ipatin iwan xamo aymoh mopinawas tlapowas ixpan pinomeh iwan nepa siodadmeh kanin tlakowatin, momachtihtin noso tekipanotin.

Nochi tlen tlakpak onikihto kualtis se kichiwas iwan ok miak poliwitin ipampa se kiskaltis iwan se kichikawilis tonawatlahtol. Nonihki moneki miak se kinnehnekis redes socialismeh kanin ompa se kixihxinis tonawatlahtol, ika inon redes socialismeh wehka se kititlanis ipampa ma kittakan iwan ma kikakikan tonawatlahtol iwan ihkoni se kinyoltlantias iwan se kinkuatlantias tekiwahkeh iwan pinomeh ipampa ma kiyekittakan tonawatlahtol.

Itech redes socialismeh kemeh: Facebook, WhatsApp, You Tube, Instagram, Messenger moneki se kitlekoltis, se kixihxinis kemeh: videos, audios, memesmeh, ixkopinkayomeh, xochitlahtolmeh, xochikuikameh, wehwetlahtolmeh, tempowalmeh. Nikihtowa ma se kinehneki redes socialismeh axkan tokniwan tlen ok chokomeh iwan takomeh kinehneki miak ininkeh redes socialismeh iwan ika monotza, axkan miakteh inonkeh takomeh iwan chokomeh iwan oksekimeh tokniwan monotza noso motlapowia ika kaxtillantlahtol iwan tla tehwan pewas se monotzas iwan se motlapowis ika tonawatlahtol iwan se kintlekoltis ixkopinkayomeh, xochitlahtolmeh iwan nochi tlen achto onikihto oksekimeh tokniwan ihkoni kiwalchaskeh.

Moneki se kinnehnekis medios de comunicación iwan redes socialismeh tlen axkan onka iwan ma se kinehneki ipampa kualtis se kiwitilis tonawatlahtol iwan totoltekayoh iwan ikinon ome tlamantli inin se kitlanis: a) se ma kinyolwitilli iwan ma kimakokuilli iyolxayak masewalmeh ipampa ma momachilikan nonihki kualtis motlapowis ika itlahtol san kanin yeh kinekis, b) ma si kinyolyemani, ma se kinkuakexani iwan ma se kimixtlapoh pinomeh, tekiwahkeh iwan tlixmatkeh tlen kipia tlachialistli colonial ipampa ma techittakan noihki topatin iwan amo ma techittakan ika tlalchipacholistli.

Inin tekitl tlen moneki se kichiwas moneki ika olocholistli, kanin timiakteh timokitzkitoskeh, timotlapowiskeh ipampa ihkoni se kimelatias iwan kualtis se mopolewis, niman se kitemos tomintzin ipampa kualtis se nentenemis iwan kenin se kichiwas kana amoxtli, noso se kitemakas talleres noso cursos kanin tokniwan kinehnekeh. Nonihki kualtis se kitlapos noso se kitlalis kana kaltlamachtiloyan itech ciudad iwan se kimittitis nawatlahtol tokniwan tlen ompa chanchiwa.

Kana nawi mestli onikchi se video kanin motta kenin mochiwa xochitlalilistli iwan inon video oniktlekolti itech redes socialismeh kemeh: Facebook iwan WhatsApp, miakteh tokniwan okinpakti, inon video okipixkeh 1600 reproducciones, ompa kanin nikitta tokniwan amo san tlen nikan chanchiwa itech sierra in Tzonkolikan kinpaktia, nonihki oksekimeh tokniwan tlen chanchiwa itech wehweyi altepemeh kinpaktia. Tlen moneki se kichiwas ma se tekipano kenin se kiwitilis iwan se kinmiakilis ininkeh tekimeh.


Amoxtekpantli


Constitucion politica de los estados unidos mexicanos. (2021).

Cordoba Plaza, R. (2012). Migraciones Internacionales, Vol. 6, Núm. 4, julio-diciembre de 2012.

Flores, F. J. (2011). El empoderamietno de las lenguas amenzadas: ilustraciones mexicanas.

Flores, Farfan Jose Antonio. (1999). Cuatreros somos y toindioma hablamos: contactos y conflictos entre el nahuatl y el español en el sur de Mexico. Mexico: CIESAS.

https://www.bancomundial.org/es/news/infographic/2019/02/22/lenguas-indigenas-legado-en-extincion. (22 de febrero de 2019). Lenguas indígenas, un legado en extinción.

Mosonyi, E. E. (2012). El discurso sobre la irreversible extinción de las lenguas: un atentado contra la interculturalidad. boletin de linguistica, vol. XXIV, núm. 37-38, 197-215.

Quijano, A. (2014). Colonialidad del poder, eurocentrismo y America latina. 12.

Rodriguez, M. T. (2017). MUJERES INDÍGENAS Y SISTEMA DE CARGOS EN EL SIGLO XXI. UN ACERCAMIENTO DESDE LA SIERRA DE ZONGOLICA, VERACRUZ, MEXICO.

Ruber, Mario. (2020). No vamos a traducir. Instalar un secreto, negar la dadiva, redefinir el juego.

Samano, r. M. (2007). Indigenismo en Mexico: Antecedentes y actualidad. Ra ximhai, 211.


[1] Masewalmeh tlen chanchiwaya iwan tlen ok chanchiwa itech weyi altepetl Canadá nonihki miak okipanokeh miak ihyowilistli inawak inweyi tekiwa iwan teopixkameh. [2] Ixkopinkayotl oniktemowi itech internet [3] Ixkopinkayotl okixkopinkisti Jorge sotero Tzompaxtle T. kanin kichiwa xochitlalilistli itech altepemayotl Xayacatepec, Astacinga ver. [4] Inin ixkopinkayotl oniktemowi itech internet. 2 chokomeh noihki kihtosneki telpochmeh. 3 takomeh nonihki kihtosneki ichpochmeh 4 tenanmeh noihki kihtosneki siwameh 5 nikan tikihtowa tlakatl noso tehta iwan nonihki kihtosneki okichtli.


*Jorge Sotero Tzompaxtle Tecpile. Momachti itech UVI grandes montañas.

160 views0 comments
bottom of page